Etsi

Olen pahoillani otsikon raflaavuudesta, mutta sen alkuosa on suora lainaus kuultuna erään työyhteisön jäseneltä ja tällainen kommentti on surullisen usein arkipäivää liian monissa työyhteisöissä.


Olen nimenomaan pahoillani siitä, että joku joutuu kuulemaan työkaverin kutsuvan itseään otsikossa mainitulla tavalla ja usein kiusaamisen tavat ovat vielä tätäkin huomattavasti moninaisempia, kekseliäämpiä ja julmempia.

Viime aikoina olen törmännyt valitettavan usein työpaikkakiusaamiseen sen eri muodoissa ja niiden sekä aiempien omakohtaisten kokemusteni kautta syntyi ajatus tästä blogitekstistä.


Minulle on muodostunut monimuotoisten kohtaamisten kautta työpaikkakiusaamisesta muutamia ajatuksia, joita pyrin käyttämään itselleni ohjenuorana työssäni työhyvinvoinnin kehittämisessä. Pyrin käymään näitä teemoja läpi yhdessä asiakkaitteni kanssa myös aina silloin kun työpaikkakiusaaminen nousee esiin tavalla tai toisella.


Toivottavasti näistä ajatuksista on apua myös teidän tiimissänne tai työyhteisössänne jos ja kun joudutte kohtaamaan arjessanne työpaikkakiusaamista.


1. Työpaikkakiusaamisen määrittely

  • mistä puhumme kun puhumme työpaikkakiusaamisesta

  • mitä hyväksymme juuri meidän työyhteisössämme

  • mitä emme hyväksy, missä kulkee raja

  • jokaisen kokemus kiusatuksi tulemisesta on todellista

2. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja noudattaminen

  • kuka puuttuu kiusaamiseen

  • miten kiusaamiseen tulee puuttua

  • mitä tapahtuu jos ja kun yhteisesti asetettu raja ylitetään

  • miten mahdollisia seuraamuksia seurataan

3. Kiusaamista tapahtuu kaikkiin suuntiin, joten älä oleta mitään työroolien perusteella

  • työkaverilta toiselle

  • esimieheltä työntekijälle

  • työntekijältä esimiehelle

  • esimieheltä esimiehelle

  • jne.

4. Työpaikkakiusaaminen on aina väärin eikä kiusaamiselle ole oikeutusta vaikka

  • itsellä olisi kuinka paha olla

  • ei osaa muuta tapaa kommunikoida

  • kaverit yllytti tai pakotti

  • minuakin on kiusattu

  • muut kootut selitykset

5. Työpaikkakiusaaminen ei koskaan katoa itsestään, vaan sen kitkeminen vaatii mm.

  • tahtoa muuttaa asioita

  • johdonmukaisuutta

  • uskallusta ja rohkeutta

  • taustatukea

  • avointa ja rehellistä puhetta

  • peiliin katsomista


On varmasti paljon muutakin, mitä tässä yhteydessä olisi hyvä tuoda esiin ja keskustelu jatkukoon jokaisen omassa työyhteisössä. Toivottavasti tämä kirjoitus toimii lähtölaukauksena sellaisissa työyhteisöissä, joissa kiusaamista tapahtuu ja toisaalta herätyksenä sellaisissa, joissa kiusaamiselta ollaan vielä onnekkaasti vältytty.


Seuraavan toiveen haluaisin kuitenkin esittää jokaiselle, koska kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.


Lopetetaan tekopyhät juhlapuheet, maton alle lakaisu, selittely, välinpitämättömyys ja hiljainen hyväksyntä. Työpaikkakiusaaminen on aina väärin ja sen lopettaminen on mahdollista. Ensin kuitenkin on tunnustettava, että työpaikkakiusaaminen on todellista.

Sen jälkeen on olemassa monia erilaisia keinoja puuttumiseen ja kiusaamisen kitkemiseen.


Pyydä apua jos et tiedä mistä aloittaa.



  • Jaana Mattila

Päivitetty: 21. loka 2020

Työnohjaus on työmuotona erityisesti sote-sektorilla hyvinkin tuttu, mutta yritysmaailmassa sana aiheuttaa usein kulmien kurtistelua. “Siis tuleeko joku kertomaan mulle miten mun pitää tehdä mun työtä?” Ei tule. Tai siis en ainakaan minä tule. Toisaalta saatetaan odottaa, että “eikös työnohjaaja tule ratkaisemaan meidän kaikki ongelmat ja kertoo meille miten se tehdään”. Ei näinkään.


Työnohjauksen määritelmään pätee samat lainalaisuudet kuin rakkaaseen lapseen - sillä on monta nimeä. Suomen työnohjaajat ry (STOry) määrittelee työnohjauksen seuraavalla tavalla:


Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.

Valitettavasti on todettava, että työnohjaus sanana kuvaa melko huonosti sitä, mitä se todellisuudessa on. Seuraavassa kuvaan hiukan tarkemmin omaa ajatustani siitä, mitä työnohjaus minulle tarkoittaa ja miten asiakkaani ovat sitä kuvanneet.



Työnohjauksesta on hyötyä kaikille


Työnohjausta voidaan hyödyntää monenlaisissa tilanteissa joko yksilöllisesti tai ryhmässä.


Erityisen hyödyllistä työnohjaus on johtavassa asemassa työskenteleville ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään monenlaisia henkilöstöön, työn kehittämiseen, tulospaineisiin tai muutoksiin liittyviä haasteita.

Työnohjauksessa voidaan ratkoa työyhteisön konflikteja, kehittää ihmisiä ja työtä, syventyä yhteisesti tunnistettujen tärkeiden teemojen pariin, jakaa hyviä käytäntöjä, ymmärtää ja sietää paremmin muutoksia, reflektoiden kehittää omaa ja toisten tekemistä, harjoitella vuorovaikutusta tai vaikka tutkia ja kehittää omaa ammatti-identiteettiä.


Olen itse voimavarakeskeinen ja dialoginen työnohjaaja ja siksi minulle on tärkeää rakentaa erilaisista näkemyksistä yhteistä ymmärrystä samalla löytäen uusia näkökulmia. Ehkä jopa jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi.


Työnohjaus voi olla siis myös hautomo innovaatioille ja uusille ideoille.

Lähtökohtaisesti työnohjausta voi mielestäni hyödyntää kaikessa ihmisten ja työn kehittämisessä oli tavoite sitten mikä tahansa.



Tavoitteellinen työnohjaus


Tavoitteista puheen ollen, työnohjauksessa on aina tärkeä tunnistaa yhteiset tavoitteet. Saatan esittää kysymyksen siitä, miksi ja mihin me haluamme käyttää aikaa yhdessä. Olen kuullut paljon palautetta asiakkailtani siitä, että työnohjaus on ollut aiemmin ongelmissa vellomista, leikkejä tai huonon olon oksentamista ja olo saattaa olla kahta kauheampi työnohjauksesta lähtiessä. Se ei missään nimessä ole työnohjauksen tarkoitus ja olen surullinen aina kun jollakin on tällaisia kokemuksia.


Tässä kohdassa on varmaan hyvä mainita, että pätevä työnohjaaja on aina koulutettu ammattilainen. Valitettavasti työnohjaajaksi voi kutsua itseään vaikka pätevyyttä kyseiseen ammattiin ei ole tullut hankkineeksi ja siksi kentällä työskentelee jonkin verran myös epäpätevää porukkaa. Joten tsekkaa aina taustat ja pyydä vaikka referenssejä tai työnäytettä jos et ole varma.


Työnohjaaja ei ole se, joka julistaa totuutta. Jokainen ihminen on aina itse oman työnsä paras asiantuntija.

Tämä on aina oma lähtökohtani ja siitä ei ole koskaan varaa poiketa. Työnohjaajan tehtävä ei ole neuvoa ja osoitella virheitä vaan auttaa ihmistä itseään oivaltamaan asioita, jotka vahvistavat hänen omaa toimijuutta. Toimijuudella tarkoitan tässä sitä, miten ihminen voi itse aktiivisesti vaikuttaa omaan työhönsä, asenteisiinsa, motivaatioonsa, ajatteluunsa, toimintaansa ja toisaalta tunnistaa niitä asioita, joihin ei pysty vaikuttamaan. Työnohjauksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää onnistua rakentamaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda esiin omat ajatuksensa. Työnohjaajan tehtävä onkin luoda tilaa, aika ja mahdollisuus avoimelle dialogille ja kannustaa, tukea ja jopa haastaa ihmisiä jakamaan ajatuksiaan, ideoitaan, tunteitaan ja kokemuksiaan.


Voimme oppia toisiltamme jos olemme valmiita kuuntelemaan, katselemaan ja havainnoimaan sekä tutkimaan omaa sisäistä dialogiamme eli sitä, miksi tulkitsemme ja koemme asiat näin, mitä se kertoo minusta itsestäni ja millä kaikilla muilla tavoilla voisin ajatella, puhua, kokea tai tuntea.

Viimeisimmässä ryhmätyönohjauksessa eräs ohjattava totesi palautetta kysyessäni, että:


“ Tämä työnohjaus oli voimaannuttavaa, eikä yhtään niin tunkkaista, mihin hän oli pitkällä työurallaan tottunut. Mentiin syvään päähän ja tultiin turvassa pois. Ja meillä oli hauskaakin. ”


Tässä kuvastuu ilokseni se, mistä työnohjauksessa pitäisi olla kysymys. Ohjattava sai työnohjauksesta korjaavan kokemuksen, itselleen jotakin uutta, päästiin turvallisessa ympäristössä pohtimaan syvällisiäkin asioita, löydettiin konkreettisia työkaluja työssä jaksamisen ja asiakkaiden kohtaamisen tueksi, naurettiin, liikututtiin, paljastettiin rohkeasti itsestä asioita, joita ei oltu aiemmin sanottu ääneen.


Ohjattavan vastuu


Työnohjaaja ei ole kuitenkaan kaikkivoipa. On hyvä ymmärtää, että ohjaukseen osallistuvat ihmiset luovat aina oman ja yhteisen sen hetkisen todellisuutensa. Työnohjaaja voi tehdä paljon, käyttää työkalupakissaan olevia menetelmiä, ohjata keskustelua ja auttaa ihmisiä parhaan taitonsa ja kokemuksensa mukaan. Loppujen lopuksi vastuu on kuitenkin aina ihmisillä itsellään siitä, mitä he tuovat mukanaan työnohjaukseen ja ottavat mukaansa sieltä lähtiessään.


Työnohjaaja ei ole taikuri, joka saa kaikki puhumaan, kehittymään, parantamaan mahdolliset huonot tapansa tai joka korjaa rikki menneen. Työnohjaaja voi tarjota kaiken kokemuksensa, osaamisensa, ammattitaitonsa, empatiansa ja halunsa auttaa ohjattavien käyttöön. On sitten ohjattavien asia, mitä he tuolla kaikella haluavat tehdä.


Tätä kaikkea ja paljon muutakin on työnohjaus. Jokainen työnohjaaja on erilainen ja kaikki tekevät työtään omista lähtökohdistaan, taustoistaan ja osaamisestaan käsin. Tärkeintä on valita juuri sinulle/ teille sopiva ammattilainen. Olenko se minä? Soita 0401727951 tai laita viestiä niin otetaan selvää.





  • Jaana Mattila

Kiekonheittäjä Sanna Kämäräinen kirjoitti taannoin blogissaan ajatuksistaan Diipin itsetuntemusvalmennuksesta. Yhteinen matka Sannan kanssa alkoi syksyllä 2019.


Käy lukemassa Sannan omasta blogista lisää hänen ajatuksistaan.


Kiitos Sannalle heittäytymisestä, rohkeudesta ja avoimuudesta. Hänen kanssaan oli todella inspiroivaa työskennellä ja hänellä on paljon annettavaa myös valmentajalle oman työn kehittämiseksi.


Jos juttu herätti kiinnostuksesi tai lisäkysymyksiä, niin soita ja jutellaan lisää.

Jaana, 0401727951




BLOGI

AIEMMAT POSTAUKSET