top of page
Etsi

Olet varmaan jo lähtenyt miettimään, mitä sitten kun tavoitteet työhyvinvoinnin johtamiselle ovat selvillä. Otetaan tässä kohdassa esimerkiksi vaikkapa ne sairauspoissaolot. Kaikille tuttu ja kustannuksia aiheuttava asia, jota vähentämällä saataisiin aikaan mukavia säästöjä, paremmin voivia ihmisiä ja tuottavampia organisaatioita.


Sairauspoissaolojen vähentämiseen pyrittäessä voidaan tehdä monenlaisia asioita. Jos haluamme onnistuneesti johtaa tekemistä, tulee meidän tarkastella itse asiaa eli tekemistä eri näkökulmista. On myös hyvä muistaa, että sairauspoissaolot ovat aina seurausta jostain esim. fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä. Tämä jaottelu voi myös helpottaa tekemisen hahmottamista.

Panostammeko siis oikeisiin asioihin, riittävän hyvin ja tarpeeksi paljon? Tällä tavalla jaoteltuna tekemisen tasoa ja suuntaa voidaan melko totuudenmukaisesti ja yksityiskohtaisesti tarkastella ja samalla hahmotamme paremmin sitä, mitä todellisuudessa olemme tekemässä.

Voit kokeilla itse kaivamalla post it-lappunipun työpöydän laatikosta ja listata mieleen tulevia asioita, joita teette organisaatiossanne sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Tämän jälkeen kirjoita yhdelle lapulle MÄÄRÄ (riittävästi), yhdelle SUUNTA (oikeita asioita) ja yhdelle LAATU (riittävän laadukkaasti) ja erittele listaamissasi asioissa näiden otsikoiden alle tekemisen tavat. Ei välttämättä ihan helppoa, mutta hyvin tarpeellista.


Kuvassa havainnollistettu asiaa työergonomian kautta.

Huomaathan, että kyseessä on vain yksinkertaistettu esimerkki. Jokaisessa organisaatiossa on omat aiheet, olosuhteet ja tekemisen tasot, jotka tulee ottaa huomioon.

Merkityksellistä on siis se, että tekemistä on mahdollista johtaa, kun ensin ymmärtää mitä todellisuudessa tehdään. Vasta sitten päästään miettimään sitä, mitä oikeastaan kannattaisi ja pitäisi tehdä.

Tekemisen johtamisessa avainasemassa ovat myös tekemistä suorittavat henkilöt. Onko organisaatiossasi oikeanlaisia ihmisiä ja oikeanlaista osaamista tavoitteisiin pääsemiseksi? Siitä seuraavassa blogipostauksessani lisää eli pysy mukana.

Writer's pictureJaana Mattila

Kyselin taannoin LinkedInissä apua eteeni osuuneeseen haastavaan tilanteeseen eräässä valmennuksessa. Koin, että minua ymmärrettiin väärin joko tahallaan tai tahattomasti. Sain mahtavia ohjeita asian käsittelyyn ja halusin tehdä niistä ihan oman postauksen, jotta myös muutkin voisivat saada apua samankaltaisiin haastaviin tilanteisiin. Tässä vapaasti koottuna 20 tapaa suhtautua.

1. Kysy ja kiinnostu siitä, miksi sanomasi tulkittiin niin kuin tulkittiin


2. Kiinnostu tapahtuneesta ilmiöstä: millaiset ajatukset johtivat siihen, millä kaikilla tavoilla sanomisen voi ymmärtää


3. Huolehdi, että asiakas tulee kuulluksi


4. Mitä asiakas toivoisi kuulevansa, minkä toiveen hänen puheensa pitää sisällään


5. Irti kirjoitetusta tekstistä, siirry kasvotusten tapahtuvaan kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen


6. Draaman keinot


7. Oivalluttaminen


8. Koko tiimin motivaation kartoittaminen: auttaa avaamaan väärinkäsityksiä ja opitaan sanoittamaan asioita


9. Kaikkia ei voi aina miellyttää


10. Pura ryhmä ympäriltä ja keskity yksilöön: yksilön aiemmat kokemukset vaikuttavat suhtautumiseen ja luottamuksen syntymiseen, miksi ymmärretään väärin, vaikuttaako esim. elämäntilanne tulkintoihin


11. Itseironia, ei kuitenkaan toimi kaikissa tilanteissa: käytä harkiten


12. Arvot valituksen takana: usein asiat, joista valitamme eniten, edustavan meille arvoja, jotka jäävät vähälle huomiolle.


13. Näkökulman vaihtaminen negatiivisesta positiiviseen


14. Älä yritä itse auttaa vaan pyydä apua, näkökulmia ja ratkaisuja: osallista ja anna vastuuta


15. Kuuntele - kiitä - pahoittele - sovi


16. Jotkut ihmiset ovat aidosti ilkeitä: ei nähdä omassa käytöksessä muutoksen tarvetta


17. Oman tunnetason kurissa pitäminen: ymmärrys ja hyväksyntä auttavat


18. Kuuntele sydäntäsi


19. Etäisyyden ottaminen ja anteeksi antaminen: irti päästäminen


20. Kysy neuvoa, kuuntele viisaita ihmisiä ympärilläsi ja ota opiksi






Writer's pictureJaana Mattila

Päivitetty: 31. elok. 2020


Joku viisas tyyppi on joskus sanonut, että yritykset, joissa panostetaan henkilöstön kehittämiseen, menestyvät. Kun tahtotila on kunnossa, päästään itse asiaan eli varsinaiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Ihannetilanteessa yrityksen henkilöstö kehittyy itseohjautuvasti eikä tarvitse siihen ulkopuolista apua. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Ja vaikka onnistuisikin, voidaan aina olla pikkuisen parempia myös työhyvinvoinnin tasoa mitattaessa.


Jotta työhyvinvointia voidaan kehittää, pitää sitä osata johtaa. Työhyvinvoinnin johtaminen lähtee tavoitteiden ymmärtämisestä ja niiden asettamisesta. Kun tavoitteet ovat selvillä, voidaan lähteä työskentelemään niiden saavuttamiseksi.

Usein yrityksillä on vahva näkemys työhyvinvoinnin tavoitteista. Näitä voivat olla esimerkiksi pyrkimys pienentää sairauspoissaoloprosenttia tai kehittää henkilöstön NPS lukemaa. Vuoden ajan tehdään toimenpiteitä, sairauspoissaoloprosenttia mitataan ja lopulta ollaan päästy erinäisiin tuloksiin. Kun tulosta arvioidaan sen suhteen, mitä vuoden aikana tapahtui ja miten tulokseen päästiin, ei siitä ole aavistustakaan. Jos tulokset ovat huonoja, johtaja ei voi sanoa tiimiesimiehille, että pienentäkää sairauspoissaoloprosenttia. Työhyvinvointia ei siis voida johtaa tulosta johtamalla.


Työhyvinvointia johdetaan tekemistä johtamalla. On ymmärrettävä, tehdäänkö työhyvinvointia edistäviä asioita tarpeeksi ja riittävän laadukkaasti.

Seuraavassa blogikirjoituksessani syvennytään tarkemmin siihen, millaisia asioita tekemällä työhyvinvointia voidaan kehittää ja johtaa. Pysy kuulolla. Kuvassa Varman nettisivuilla tehty esimerkkilaskelma poissaolokustannuslaskurilla. Tsekkaa oman yrityksesi tilanne ja mieti lukujen valossa, kannattaako työhyvinvointiin panostaa. (https://www.varma.fi/poissaololaskuri)


BLOGI

AIEMMAT POSTAUKSET

bottom of page