Dialogiset taidot johtamisessa

Johtajan vuorovaikutustaidoilla on merkittävä rooli siinä, miten ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi ja kuulluksi tuleminen on edellytys ihmisten tyytyväisyydelle työelämässä. Tyytyväiset ihmiset ovat keskimääräistä tuottavampia ja valitsevat työpaikkansa tai siellä pysymisensä paljolti johtajan perusteella. Tässä kilpajuoksussa johtajat, joilla on dialogiset taidot hallussa, ovat etulyöntiasemassa.

Työelämässä tulee eteen lukematon määrä erilaisia tilanteita, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Nämä tilanteet ovat usein monimutkaisia ja usein myös sellaisia, joissa ei ole oikeita tai vääriä toimintatapoja. On vain ihmisiä, jotka käsittävät ja hahmottavat tilanteen omalla tavallaan, omasta näkökulmastaan käsin. Usein johtaja on avainasemassa sen suhteen, miten työntekijä tulee kohdatuksi ja kuulluksi ja voi merkittävästi vaikuttaa siihen, miten erilaisista tilanteista selvitään voittajina.

Lyhyt oppimäärä dialogisuudesta, vuorovaikutuksesta ja ihmisten kohtaamisesta tarjoilee yhden näkökulman merkitykselliseen ihmisten kohtaamiseen. Tavoite on antaa johtamiseen eväitä kohtaavan ja kuuntelevan työyhteisön rakentamiseksi.

Dialogisuus - tapa ajatella, olla ja toimia

Eräs dialogisuuden asiantuntijoista, Dialogic Partner Oy:n toimitusjohtaja Pekka Holm on kuvannut dialogisuutta tavalla, joka antaa toivoa vaikeimmankin tilanteen keskellä. Toisaalta seuraavat sanat todentavat myös sitä, miten jokainen kohtaaminen on merkityksellinen.

Elämä on kuin suora lähetys. Koskaan ei tule enää samaa tilannetta uudestaan, koska jokainen ihminen, konteksti, suhteet ja aika muuttuvat. Kaikki on liikkeessä ja vain muutos on pysyvää

Vastaamiscoktail - 3 osaa kuuntelua, 1 osa puhetta

Dialogisuus on ennen kaikkea vastaamista sen kaikissa merkityksissä sanallisesti, kehollisesti ja tunteen tasolla. Puhetta toki tarvitaan, mutta merkityksellistä on se, miten puhuminen liittyy toisen ihmisen kertomukseen, kysymykseen tai vaikka ongelmaan.

• Kuuntele, tarkastele, tunnustele sitä mitä ihminen sanoo - älä sitä mitä luulet hänen tarkoittavan

• Kuuntele, tarkastele, tunnustele sitä mitä itsessäsi herää - tunnista mitkä ovat omia olettamuksia ja tulkintoja ja mitä todellisuudessa toinen ihminen sinulle kertoo

• Kytkeydy ja liity toisen ihmisen puheeseen, kokemukseen tai tunteeseen - vastaatko toisin sanoen siihen, mitä ihminen on juuri sinulle sanonut

• Ole elävä ja reagoi, jotta osoitat toiselle ihmiselle olevasi kuulolla

• Kysy aina jos et ymmärrä. Aina voi ja kannattaa olla kiinnostunut ja tarkentaa kuulemaansa.

Avoimet kysymykset eli ns. M-kysymykset

• Mitä tarkoitit kun sanoit että...

• Miten ajattelit itse toimia…

• Miksi meidän kannattaisi miettiä tätä yhdessä...

• Minkälainen apu olisi nyt paikallaan...

• Millä kaikilla tavoilla… (kun puhut monikossa, näkökulma laajenee ja moniäänisyys tulee kuuluviin, mutta tästä joskus myöhemmin lisää)

Kyllä tai ei -vastaukset eivät yleensä kerro juuri mitään siitä, mitä toisen ihmisen päässä oikeasti liikkuu. Avoimilla kysymyksillä ihmiselle tulee tilaa, aikaa ja mahdollisuus valita itse, millä tavalla asiansa haluaa kuvata.

Tunnista konteksti

Ihminen on aina omien kokemustensa, tilanteidensa ja tuntemuksiensa kokonaisuus. Kaikki elementit vaikuttavat siihen, miten ihminen kussakin tilanteessa toimii, ajattelee tai tuntee.

• Kiire, paineet, lomamoodi, stressi, kotihuolet tms. vaikuttavat aina siihen, missä mielentilassa kukin on

• Kulttuuri, kasvatus, kokemukset, sukupuoli, rooli, sosiaalinen status tms. vaikuttavat ihmisen suhtautumiseen ja asenteisiin

Hyödynnä avoimia kysymyksiä, ole elävä ja aidosti kiinnostunut siitä, mitä toinen kertoo ja käytä hyväksi kuulemaasi, kun haluat onnistua vuorovaikutuksessa.

Tunne rytmi

Ihmisten tapa olla vuorovaikutuksessa on hyvin moninaista. Toiset ovat nopeita, dynaamisia, vilkkaita ja aktiivisia. Toiset taas harkitsevat, tunnustelevat, tarkastelevat ja lämpenevät hitaammin vuorovaikutukselle. Onkin tärkeää tunnistaa, minkälainen keskustelukumppanisi on.

• Tunnista oma, toisen ihmisen tai tiimin rytmi

• Kokeile suhteuttaa (omaa persoonaasi kunnioittaen) oma olemuksesi, lähestymistapasi ja toimintasi toisen ihmisen tai tiimin rytmiin sopivaksi

Ole läsnä

Läsnäolo on yksi kuulluksi tulemisen merkittävimmistä edellytyksistä. Läsnäolo ja toiselle ihmiselle elävänä oleminen korostuu erityisesti etätyön lisääntyessä. Onnistuneeseen vuorovaikutukseen tarvitaan aina kaikki osapuolet, jotka vuorovaikutuksessa ovat. Yritä siis löytää läsnäololle tilaa ja aikaa ja näin ollen tarjoa vuorovaikutukselle onnistumisen edellytykset. Läsnoälo on melko yksinkertainen asia ilmiönä, mutta yllättävän vaikeaa käytännössä. Pysähdy, hengitä, keskity, avaa silmät ja korvat, kiinnostu toisesta ihmisestä ja ole hyvällä tavalla utelias.

Tunne itsesi

Dialogisuus edellyttää kaiken edellä mainitun ja monen mainitsematta jääneen asian lisäksi myös sitä, että johtaja tuntee itsensä. Voit vaikka tarkastella itseäsi seuraavien kysymysten kautta.

• Kuka olen, minkälainen olen ja miksi olen sellainen kuin olen?

• Minkälainen johtaja olen tällä hetkellä ja mitkä kaikki asiat vaikuttavat työidentiteettiini?

• Mitä kaikkea olisi hyvä säilyttää ja suojella, mitä siis osaan jo?

• Minkälainen johtaja haluaisin olla tulevaisuudessa ja minkä kaiken pitäisi muuttua, jotta voisin olla sellainen?

Miten minun johtajana kannattaisi olla, ajatella, toimia ja puhua ihmisistä, työstä ja elämästä, jotta voisin synnyttää ja ylläpitää vuoropuhelua työyhteisössäni?

Kukaan ei ole seppä syntyessään

On helpottavaa ajatella, että dialogisuus on taito muiden joukossa. Sitä voi harjoitella ja siinä voi kehittyä. Sitä voi oppia kuka tahansa jos on valmis tarkastelemaan avoimin mielin ja ehkä joskus vähän kriittisestikin omia toimintamalleja, ajattelua, tapoja kuunnella ja puhua sekä suhtautua toisiin ihmisiin.

Tämä lyhyt oppimäärä antaa toivottavasti lähtölaukauksen dialogisuudelle niin työssäsi johtamisen parissa kuin kaikissa muissakin kohtaamisissa ympärilläsi olevien ihmisten kanssa.

Aina on hyvä aika aloittaa harjoittelu tai kehittää jo olemassa olevia taitoja entisestään. Etsi oma tapasi ja omaan suuhusi sopivat sanat. Löydä oma tapasi olla dialoginen ja tehdä jokaisesta kohtaamisesta merkityksellinen. Pyydä apua jos aihe kiinnostaa, mutta et tiedä miten sitä lähtisit treenaamaan lisää. Autan mielelläni.

"V***n idiootti, eksä tajuu - Miten päästä eroon työpaikkakiusaamisesta?

Olen pahoillani otsikon raflaavuudesta, mutta sen alkuosa on suora lainaus kuultuna erään työyhteisön jäseneltä ja tällainen kommentti on surullisen usein arkipäivää liian monissa työyhteisöissä.

Olen nimenomaan pahoillani siitä, että joku joutuu kuulemaan työkaverin kutsuvan itseään otsikossa mainitulla tavalla ja usein kiusaamisen tavat ovat vielä tätäkin huomattavasti moninaisempia, kekseliäämpiä ja julmempia.

Viime aikoina olen törmännyt valitettavan usein työpaikkakiusaamiseen sen eri muodoissa ja niiden sekä aiempien omakohtaisten kokemusteni kautta syntyi ajatus tästä blogitekstistä.

Minulle on muodostunut monimuotoisten kohtaamisten kautta työpaikkakiusaamisesta muutamia ajatuksia, joita pyrin käyttämään itselleni ohjenuorana työssäni työhyvinvoinnin kehittämisessä. Pyrin käymään näitä teemoja läpi yhdessä asiakkaitteni kanssa myös aina silloin kun työpaikkakiusaaminen nousee esiin tavalla tai toisella.

Toivottavasti näistä ajatuksista on apua myös teidän tiimissänne tai työyhteisössänne jos ja kun joudutte kohtaamaan arjessanne työpaikkakiusaamista.

1. Työpaikkakiusaamisen määrittely

• mistä puhumme kun puhumme työpaikkakiusaamisesta

• mitä hyväksymme juuri meidän työyhteisössämme

• mitä emme hyväksy, missä kulkee raja

• jokaisen kokemus kiusatuksi tulemisesta on todellista

2. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja noudattaminen

• kuka puuttuu kiusaamiseen

• miten kiusaamiseen tulee puuttua

• mitä tapahtuu jos ja kun yhteisesti asetettu raja ylitetään

• miten mahdollisia seuraamuksia seurataan

3. Kiusaamista tapahtuu kaikkiin suuntiin, joten älä oleta mitään työroolien perusteella

• työkaverilta toiselle

• esimieheltä työntekijälle

• työntekijältä esimiehelle

• esimieheltä esimiehelle

• jne.

4. Työpaikkakiusaaminen on aina väärin eikä kiusaamiselle ole oikeutusta vaikka

• itsellä olisi kuinka paha olla

• ei osaa muuta tapaa kommunikoida

• kaverit yllytti tai pakotti

• minuakin on kiusattu

• muut kootut selitykset

5. Työpaikkakiusaaminen ei koskaan katoa itsestään, vaan sen kitkeminen vaatii mm.

• tahtoa muuttaa asioita

• johdonmukaisuutta

• uskallusta ja rohkeutta

• taustatukea

• avointa ja rehellistä puhetta

• peiliin katsomista

On varmasti paljon muutakin, mitä tässä yhteydessä olisi hyvä tuoda esiin ja keskustelu jatkukoon jokaisen omassa työyhteisössä. Toivottavasti tämä kirjoitus toimii lähtölaukauksena sellaisissa työyhteisöissä, joissa kiusaamista tapahtuu ja toisaalta herätyksenä sellaisissa, joissa kiusaamiselta ollaan vielä onnekkaasti vältytty.

Seuraavan toiveen haluaisin kuitenkin esittää jokaiselle, koska kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Lopetetaan tekopyhät juhlapuheet, maton alle lakaisu, selittely, välinpitämättömyys ja hiljainen hyväksyntä. Työpaikkakiusaaminen on aina väärin ja sen lopettaminen on mahdollista. Ensin kuitenkin on tunnustettava, että työpaikkakiusaaminen on todellista.

Sen jälkeen on olemassa monia erilaisia keinoja puuttumiseen ja kiusaamisen kitkemiseen.

Pyydä apua jos et tiedä mistä aloittaa.

Mitä on työnohjaus?

Työnohjaus on työmuotona erityisesti sote-sektorilla hyvinkin tuttu, mutta yritysmaailmassa sana aiheuttaa usein kulmien kurtistelua. “Siis tuleeko joku kertomaan mulle miten mun pitää tehdä mun työtä?” Ei tule. Tai siis en ainakaan minä tule. Toisaalta saatetaan odottaa, että “eikös työnohjaaja tule ratkaisemaan meidän kaikki ongelmat ja kertoo meille miten se tehdään”. Ei näinkään.

Työnohjauksen määritelmään pätee samat lainalaisuudet kuin rakkaaseen lapseen - sillä on monta nimeä. Suomen työnohjaajat ry (STOry) määrittelee työnohjauksen seuraavalla tavalla:

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.

Valitettavasti on todettava, että työnohjaus sanana kuvaa melko huonosti sitä, mitä se todellisuudessa on. Seuraavassa kuvaan hiukan tarkemmin omaa ajatustani siitä, mitä työnohjaus minulle tarkoittaa ja miten asiakkaani ovat sitä kuvanneet.

Työnohjauksesta on hyötyä kaikille

Työnohjausta voidaan hyödyntää monenlaisissa tilanteissa joko yksilöllisesti tai ryhmässä.

Erityisen hyödyllistä työnohjaus on johtavassa asemassa työskenteleville ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään monenlaisia henkilöstöön, työn kehittämiseen, tulospaineisiin tai muutoksiin liittyviä haasteita.

Työnohjauksessa voidaan ratkoa työyhteisön konflikteja, kehittää ihmisiä ja työtä, syventyä yhteisesti tunnistettujen tärkeiden teemojen pariin, jakaa hyviä käytäntöjä, ymmärtää ja sietää paremmin muutoksia, reflektoiden kehittää omaa ja toisten tekemistä, harjoitella vuorovaikutusta tai vaikka tutkia ja kehittää omaa ammatti-identiteettiä.

Olen itse voimavarakeskeinen ja dialoginen työnohjaaja ja siksi minulle on tärkeää rakentaa erilaisista näkemyksistä yhteistä ymmärrystä samalla löytäen uusia näkökulmia. Ehkä jopa jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi.

Työnohjaus voi olla siis myös hautomo innovaatioille ja uusille ideoille.

Lähtökohtaisesti työnohjausta voi mielestäni hyödyntää kaikessa ihmisten ja työn kehittämisessä oli tavoite sitten mikä tahansa.

Tavoitteellinen työnohjaus

Tavoitteista puheen ollen, työnohjauksessa on aina tärkeä tunnistaa yhteiset tavoitteet. Saatan esittää kysymyksen siitä, miksi ja mihin me haluamme käyttää aikaa yhdessä. Olen kuullut paljon palautetta asiakkailtani siitä, että työnohjaus on ollut aiemmin ongelmissa vellomista, leikkejä tai huonon olon oksentamista ja olo saattaa olla kahta kauheampi työnohjauksesta lähtiessä. Se ei missään nimessä ole työnohjauksen tarkoitus ja olen surullinen aina kun jollakin on tällaisia kokemuksia.

Tässä kohdassa on varmaan hyvä mainita, että pätevä työnohjaaja on aina koulutettu ammattilainen. Valitettavasti työnohjaajaksi voi kutsua itseään vaikka pätevyyttä kyseiseen ammattiin ei ole tullut hankkineeksi ja siksi kentällä työskentelee jonkin verran myös epäpätevää porukkaa. Joten tsekkaa aina taustat ja pyydä vaikka referenssejä tai työnäytettä jos et ole varma.

Työnohjaaja ei ole se, joka julistaa totuutta. Jokainen ihminen on aina itse oman työnsä paras asiantuntija.

Tämä on aina oma lähtökohtani ja siitä ei ole koskaan varaa poiketa. Työnohjaajan tehtävä ei ole neuvoa ja osoitella virheitä vaan auttaa ihmistä itseään oivaltamaan asioita, jotka vahvistavat hänen omaa toimijuutta. Toimijuudella tarkoitan tässä sitä, miten ihminen voi itse aktiivisesti vaikuttaa omaan työhönsä, asenteisiinsa, motivaatioonsa, ajatteluunsa, toimintaansa ja toisaalta tunnistaa niitä asioita, joihin ei pysty vaikuttamaan. Työnohjauksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää onnistua rakentamaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda esiin omat ajatuksensa. Työnohjaajan tehtävä onkin luoda tilaa, aika ja mahdollisuus avoimelle dialogille ja kannustaa, tukea ja jopa haastaa ihmisiä jakamaan ajatuksiaan, ideoitaan, tunteitaan ja kokemuksiaan.

Voimme oppia toisiltamme jos olemme valmiita kuuntelemaan, katselemaan ja havainnoimaan sekä tutkimaan omaa sisäistä dialogiamme eli sitä, miksi tulkitsemme ja koemme asiat näin, mitä se kertoo minusta itsestäni ja millä kaikilla muilla tavoilla voisin ajatella, puhua, kokea tai tuntea.

Viimeisimmässä ryhmätyönohjauksessa eräs ohjattava totesi palautetta kysyessäni, että:

“ Tämä työnohjaus oli voimaannuttavaa, eikä yhtään niin tunkkaista, mihin hän oli pitkällä työurallaan tottunut. Mentiin syvään päähän ja tultiin turvassa pois. Ja meillä oli hauskaakin. ”

Tässä kuvastuu ilokseni se, mistä työnohjauksessa pitäisi olla kysymys. Ohjattava sai työnohjauksesta korjaavan kokemuksen, itselleen jotakin uutta, päästiin turvallisessa ympäristössä pohtimaan syvällisiäkin asioita, löydettiin konkreettisia työkaluja työssä jaksamisen ja asiakkaiden kohtaamisen tueksi, naurettiin, liikututtiin, paljastettiin rohkeasti itsestä asioita, joita ei oltu aiemmin sanottu ääneen.

Ohjattavan vastuu

Työnohjaaja ei ole kuitenkaan kaikkivoipa. On hyvä ymmärtää, että ohjaukseen osallistuvat ihmiset luovat aina oman ja yhteisen sen hetkisen todellisuutensa. Työnohjaaja voi tehdä paljon, käyttää työkalupakissaan olevia menetelmiä, ohjata keskustelua ja auttaa ihmisiä parhaan taitonsa ja kokemuksensa mukaan. Loppujen lopuksi vastuu on kuitenkin aina ihmisillä itsellään siitä, mitä he tuovat mukanaan työnohjaukseen ja ottavat mukaansa sieltä lähtiessään.

Työnohjaaja ei ole taikuri, joka saa kaikki puhumaan, kehittymään, parantamaan mahdolliset huonot tapansa tai joka korjaa rikki menneen. Työnohjaaja voi tarjota kaiken kokemuksensa, osaamisensa, ammattitaitonsa, empatiansa ja halunsa auttaa ohjattavien käyttöön. On sitten ohjattavien asia, mitä he tuolla kaikella haluavat tehdä.

Tätä kaikkea ja paljon muutakin on työnohjaus. Jokainen työnohjaaja on erilainen ja kaikki tekevät työtään omista lähtökohdistaan, taustoistaan ja osaamisestaan käsin. Tärkeintä on valita juuri sinulle/ teille sopiva ammattilainen. Olenko se minä? Soita 0401727951 tai laita viestiä niin otetaan selvää.